VIHKIMINEN RENGON KIRKOSSA

Potrettikuvausten jälkeen alkoi olla aika siirtyä kirkolle. Miehet lähtivät ensin ja minä kaasojen kanssa perässä. Noin puolessa välissä matkaa se iski. Ihan älytön jännitys ja into, nyt meistä viimein tulee aviopuolisot.

Sulhanen oli minua hieman fiksumpi ja hiipi salaa takaoven kautta kirkkoon sisälle. Minä sen sijaan ohjasin kaason ajamaan suoraan kirkon portin eteen. Kello oli jo sen verran, että kirkon edusta oli hyvin jo täyttynyt juhlaväestä. Kun minä nousin autosta, tottakai kaikkien katseet kääntyivän minuun. Siinä sitten huokailujen ja ilon kiljahdusten saattelemana kipitin sivuovesta sisään odottamaan kellon lyövän kolme.

Häät ovat todella tunteikas juhla ja ainakin itse olen herkistynyt jokaisissa häissä, joissa olen ollut. Vaikka hääpari ei olisikaan ihan lähisukua, on vihkiminen kaunis ja koskettava hetki.

Ennen meidän vihkimistä oli halukkaille tarjolla nenäliinat onnen kyyneliä varten. Tämän kunniatehtävän olin antanut nuorimmalle siskolleni, joka hoiti homman mallikkaasti.

Odottavan aika sivuhuoneessa oli todellakin pitkä. Jäin sinne hetkeksi ihan yksin. Varmaan todellisuudessa ihan muutamaksi minuutiksi, mutta ne tuntuivat kyllä tooodella pitkiltä. Ja voi jesta mikä fiilis se oli kun tyttäremme saapui ja näin hänet ihanassa mekossaan leveä hymy kasvoillaan.

"ÄITI, NYT ON NE HÄÄT!"

Vihkitilaisuuden musiikki

Emme olleet budjetoineet ollenkaan rahaa vihkitilaisuuteen. Meidän vihkimisen musiikista vastasi täysin kirkon kanttori. Luotin täysin siihen, että tällä järjestelyllä musiikit hoituvat ja vihkimisessä on haluamamme tunnelma.

Kirkkoharjoituksessa huomasin, että kirkosta löytyy flyygeli. Sainkin heti ajatuksen siitä, että tulomusiikkimme soitettaisiin flyygelillä ja lähtömarssi uruilla. Käytimme monta iltaa mieheni kanssa siihen, että löytäisimme molempia miellyttävän kappaleen kirkkoon tuloa varten. Itse yritin viimeiseen asti soittaa miehelleni erilaisia Disney kappaleita piano versioina, mutta mieheni ei niille lämmennyt.

Lopulta valintamme oli kaikkien tuntema Celine Dionin My heart will go on. Tätä kappaletta voisi jopa kutsua minun elämän tunnuskappaleeksi, on se sen verran tiukasti kulkenut mukanani. Kappale toi myös haluamaani herkkyyttä vihkitilaisuuden alkuun.

Lähtömarssi oli taas paljon helpompi valinta. Ilman suurempia pohdintoja valitsimme perinteisen Prinsessa Ruususen uruilla soitettuna.

Aluksi emme olleet suunnitelleet muuta musiikkia vihkimiseen kuin nämä tulo- ja lähtömusiikit. Noin viikko ennen häitä isäni ilmoitti, että haluaisi laulaa kirkossa. Hän otti kanttoriimme yhteyttä ja tämä onnistui vielä hyvin, vaikka oltiinkin jo niin lähellä hääpäivää. Isäni lauloi urkujen säestämänä Kari Tapion Kuin taivaisiin. Oli se ihana saada laulua mukaan vihkitilaisuuteen, kiitos isä!

"Kuin taivaisiin, sä nosta mua nyt jälleen
Kuin taivaisiin, taas päälle vuoren sen
Elää voin, kun kanssasi näin kuljen
Kuin taivaisiin, sun vierelläs mä meen"

Vihkikaava

Halusimme pitää vihkitilaisuuden simppelinä. Emme myöskään halunneet vihkitilaisuudesta kovin pitkää. Olimme saaneet meidät vihkineeltä pastorilta vihkikaavan, jossa oli määriteltynä vaihtoehtoja ja merkittynä sellaiset kohdat, jotka voidaan jättää pois. Lopulta vihkikaava näytti tältä;

Johdantomusiikki

Alkusiunaus

Johdantosanat

Rukous

Raamatunluku

Pastorin puhe

Vihkiminen

Avioliiton vahvistaminen ja siunaus

Lauluesitys

Yhteinen esirukous

Isä meidän rukous

Siunaus

Päätösmusiikki

Ihan tarkkaa aikaa en osaa sanoa, kuinka kauan vihkitilaisuus kesti. Puhelimesta kuitenkin tarkistin, että tuore aviopari on napsinut hääautossa selfieitä jo klo 15.29. Tästä voi päätellä, että itse vihkitilaisuus kesti noin 20-25min.

Kirkon koristelut

Hääsuunnittelun aikana olin päättänyt, että keskityn vain juhlapaikan koristeluihin. Yleensä kirkon puolesta vähintään alttarilla on kukat ja ajattelimme tämän olevan meille ihan riittävä. Kirkko on itsessäänkin jo niin kaunis.

Kun kävelin isäni kanssa kohti alttaria, huomasin, että myös käytävällä on ihanat kukka-asetelmat. Vielä värityskin oli meidän häihin täys kymppi! Jälkeenpäin kuvia katsellessani huomasin, että myös puhujan paikan olleen kukin koristeltu. Kirkko oli siis sattumalta myös tähän kukkateemaan sopiva (vaikka meillähän ei kukkateemaa muka ollut hehheh!).

Kirkosta poistuminen

Rengon kirkossa ei ole erillistä huonetta, jossa hääpari voi odotella, että vieraat ovat poistuneet kirkosta. Me siis poistuimme kirkosta vihkimisen päätteeksi ja kipitimme takaisin kirkkoon takaoven kautta.

Valokuvaajamme oli ohjeistanut meitä jäämään kirkon oville hetkeksi seisomaan ja vaihtamaan muutaman suudelman. Suudelmien jälkeen lähdimme kohti porttia saippuakuplien saattelemana. Meidän hääautona oli mieheni papan vanha BMW ja kuskiksemme hyppäsi bestman. Siitä alkoi matkamme avioparina ♥️

Kuvat: Valokuvaus Laura Heijari